Historiaa, rotumääritelmä
Skotlanti on maa, joka antaa välittömiä mielleyhtymiä klaaneihin, säkkipilleihin, kitsaisiin maanläheisiin asukkaisiin ja viskiin. Mutta tuskinpa mikään muu kuin skotlanninterrieri - tuo sumuisen maan oma kansalliskoira - symboloisi Skotlantia muita paremmin. Skotlanninterrieri eli skotti on nimittäin kuin kuka tahansa ruudulliseen kilttiin pukeutunut "MacMalcolm" - urhea, itsepäinen ja hyvin uskollinen.
Piispa John Leslien vuonna 1561 kirjoittama historiankirja mainitsee Skotlannissa olleen matalia voimakkaita koiria. Vaikkakin skotlanninterrierin varhainen historia on pitkälti silkkaa arvailua, ymmärretään tämä kuvaus todisteena rodun vanhoista peruista. Nämä karkeakarvaiset ja matalat sekä voimakkaat koirat oli jalostettu pitämään mäyrien, kettujen, rottien ja muiden haittaeläinten kasvavaa määrää kurissa. Alkukauden terrieristä kehittyi vähitellen eri tyyppejä, sillä tuohon aikaan Skotlanti oli varsin eristäytynyt eikä kulkuyhteyksiä juurikaan ollut. Eri puolilla maata kehittyi koko joukko ulkonäöllisesti toisistaan poikkeavia matalia terriereitä, joilla tosin on samoja ominaisuuksia vieläkin. Skotlanninterrieri on näistä alkuperäisin ja vanhin. Aiemmin myös Diehardiksi (=vaikea saada hengiltä) ja Aberdeeninterrieriksi kutsuttu "rotu" kehittyi lähinnä maan itäisessä osassa ja siellä juuri Aberdeenin kaupungissa. Rotu esiteltiin ensimmäisen kerran Birminghamin näyttelyssä vuonna 1860. Tässä vaiheessa rotu oli vielä hyvin epätasainen. Ensimmäinen rotumääritelmä kirjoitettiin vuonna 1880 ja kolme vuotta myöhemmin perustettiin The Scottish Terrier Club of England. Rotu oli siis saavuttanut suosiota koko saarivaltakunnassa.
Skotin tulo Suomeen |
Ensimmäisen skotin toi maahamme rouva Anna Eklund, kennel Highland, vuonna 1928. Tämä Suomen ensimmäinen skotti esiintyi koiranäyttelyssä vuonna 1929 ja seuraavan vuoden keväällä rouva Eklund toi jo toisen skotin Englannista. Vuonna 1975 skotlanninterrieriharrastajat perustivat rotua harrastavan Skotlanninterrierikerho ry:n, joka on kasvattajien ja ennenkaikkea yksittäisten skottien omistajien yhdysside.
Millainen on skotti |
Skotti on luonteeltaan hyvin persoonallinen, se on charmikas ja itsenäinen sekä hyvin älykäs. Siitä löytyy myös temperamenttia ja terävyyttä sekä ripaus sporttisuutta ja paljon voimaa pienessä koossa. Tie tämän pienen, suuren koiran rakkautta ja lojaalisuutta täynnä olevaan sydämeen löytyy oikeudenmukaisesta kohtelusta ja rakkaudesta. Skotti kiintyy syvästi perheeseensä ja on sille uskollinen, mutta vääränlaisella kohtelulla voidaan tämä pieni sydän helposti rikkoa. Skotlanninterrieri sopeutuu niin maalle kuin kaupunkiin. Kotioloissa se on yleensä rauhallinen mutta ulkona sen temperamentti pääsee valloilleen. Se rakastaa kävelylenkkejä sekä tutkimusretkiä maastossa, missä voi helposti huomata, että rodun alkuperäinen käyttötarkoitus oli metsästys. Mutta yhtälailla skotti viihtyy vaikka olohuoneen sohvalla ja ennen kaikkea perheensä seurassa, jolle se on uskollinen. Nämä ominaisuudet tekevätkin skotista erinomaisen seurakoiran. Skotilla on voimakas oma tahto, mikä sen älyn kanssa yhdistettynä voi aiheuttaa vallankaappausyrityksiä. Skotinpentua tuleekin kasvattaa määrätietoisesti, oikeudenmukaisesti ja rakkaudella. Mikään erityisen hankala kasvatettava se ei kuitenkaan ole. Skotin humoristinen ja samalla uljas sekä urhea olemus, joka muistuttaa vanhaa ryhdikästä sotilasta ja herrasmiestä ovatkin taanneet skotille vankan ihailijajoukon. Useimmat, jotka rotuun lähemmin tutustuvat, tulevat olemaan sille uskollisia.
Turkin hoito |
Skotlanninterrierin turkki on kovaa ja karkeaa päällyskarvaltaan, minkä alla on pehmeää pohjavillaa. Skotti tulee trimmata 4-5 kertaa vuodessa, turkki nypitään - sitä ei leikata kuin tietyistä kohdista. Trimmaus on parasta antaa ammattitaitoisen trimmaajan tehtäväksi, joskin sen voi opetella itsekin mm. Skotlanninterrierikerhon järjestämillä kursseilla. Näyttelyissä käyvän koiran trimmaus tehdään useammin ja ajoitetaan sopivasti ennen näyttelyä. Perusturkinhoito kuten harjaaminen ja kampaaminen on suhteellisen vaivatonta ja vähän aikaa vievää, kun sen muistaa tehdä huolellisesti ja säännöllisesti vaikkapa kerran viikossa.
Yleisvaikutelma |
Vankka, sopivankokoinen luolakoiraksi, lyhytraajainen, ryhdikäs ja valpas, pienikokoisuudestaan huolimatta voimakkaalta ja toimeliaalta vaikuttava. Pää vaikuttaa pitkältä koiran kokoon nähden. Lyhyistä jaloista huolimatta ketterä ja liikkuvainen.
Ominaispiirteet
Luotettava ja uskollinen. Omanarvontuntoinen ja itsenäinen, pidättyväinen, mutta rohkea ja erittäin älykäs.
Koko
Säkäkorkeus 25 - 28 cm, paino 8,5 - 10,5 kg
Väri
Musta, brindle tai vehnänvärinen
  Rotumääritelmä | [ ] | 18 Kb |
