Useampaa terrierirotua harrastaneena ja jopa kasvattaneena voin suositella skottia hyvinkin erilaisiin koteihin – siitä on monilapsisen perheen lemmikiksi ja vaikka yksinäisen vanhuksen kaveriksi. Toki on eroja eri yksilöiden luonteissa, mutta keskimäärin skotin käyttäytymistä ja henkistä puolta on vaikea täysin pilata kasvatuksella. Väittäisin, että moni muu rotu on tässä suhteessa herkempi.

Riistaviettiä näyttää kaikissa skoteissa olevan, mutta tässäkin kohtaa on selkeitä eri yksilöiden välisiä eroja. Ainakaan itselläni olleista skoteista yksikään ei ole ollut mikään superkarkailija voimakkaan riistavietin vuoksi.

Skotti on mielestäni erinomaisen luotettava ja fiksu laumakäyttäytyjä omassa koiraporukassaan. Yksikään omista skoteistani ei ole lähtenyt missään vaiheessa kaivamaan verta nenästään pitkänkään yhteiselon aikana. Samaa ei voi sanoa kaikista muista roduista, joita olen harrastanut. Olen kokenut omienkin koirieni (ei skottien) täydellisiä välirikkoja kolmenkin sopuisan vuoden jälkeen. Skottien luonnetta kuvaa hyvin tilanne, jonka harmillisesti jouduimme kokemaan muutama vuosi sitten. Vanha koirani (ei skotti) dementoitui ja menetti kuulo- ja näkökykynsä yli 14 vuoden ikäisenä. Se muuttui todella epäluuloiseksi ja häijyksi vieraita koiria ja jopa ihmisiä kohtaan. Lopputulos oli se, että oman perheen ihmisetkään eivät enää kelvanneet sille. Loppuun asti rakas Tytti-koiramme hyväksyi täysin henk.koht. haasteistaan huolimatta kaikki skottini. Ne osasivat sopivasti luovia kärttyisen vanhuksen seurassa ja eivät turhaa vaivanneet tai ärsyttäneet sitä. Tässä kohdassa skotit saavat itseltäni 10+ pistettä. Aivan poikkeuksellisen fiksuja laumakoiria omassa porukassaan.

Vaikka tässä kerronkin hienoa tarinaa omista skoteistani, niin en kuitenkaan lähde päivystämään neljän skottini kanssa mihinkään koirapuistoon. Vieraiden turisijoitten kanssa tuskin tulisivat kovinkaan loistavasti toimeen – varsinkin kun meidän laumassa on kaksi urosta ja kaksi narttua. Pikatuttavuudet eivät aina välttämättä ole niinkään tervetulleita – toisaalta paljon riippuu tämän ”muukalaisen” käytöksestä.

Turkin hoidosta sanoisin, että jos trimmauttaminen, trimmaaminen tai mahdolliset takut arveluttavat niin eipä kannata edes harkita skottia. Siinä kohdassa suosittelen jotain rotua, jota ei tarvitse trimmata tai edes kammata.

Skotin kohdalla pätee viisi perussääntöä, jotka minulle on kerrottu jo vuosia sitten:

1. Kouluta ja totuta pentusi arkeen vakaalla ja päättäväisellä otteella heti 8-viikkoisen pennun saatuasi. Arkeen kuuluu myös yksin olo, kynsien leikkuu, kampaaminen ja muut hoitotoimenpiteet. Arki ei ole pelkästään huoletonta ulkoilua ja leikkiä. Skotti on uhmakkain luovutusikäisestä tuonne yhteen ikävuoteen asti.

2. Älä päästä skottiasi keikkumaan valvomatta veden äärelle. Mahdolliset uimaliivit yms. apuvälineet käyttöön, jos skottisi on oikea vesipeto.

3. Älä syötä skotillesi luita, joista irtoaa palsia tai murskaa sen suolistoon – rodussa on liian monta raportoitua suolitukostapausta vuosittain, jotka ovat aiheutuneet luista tai luumassasta.

4. Älä päästä skottiasi takkuuntumaan ja huolehdi sen trimmaamisesta n. 2 kuukauden välein.

5. Varsinkin mustan skotin kanssa varo kesäisin suoraa auringon paistetta.

Näillä viidellä muistisäännöllä pääsee jo varsin pitkälle. Kaikki muu on ihan tavista koiran hoitoa. Niin ja terve skotti kyl jaksaa lenkkeillä varsinkin, jos se ei ole ylipainoinen. Ehkä se ei ole ihannekumppani hölkkälenkille, mutta tasaista kävelyä menee kyl useampi kilometri. Itse olen täysin rakastunut skotteihin … tässä nytkin yksi on kyljessä kiinni, kun olen koneella.

Skotti on ihana! ja skotti-ihmiset on kivoja 🙂 Meillä on pian 2v täyttävä skottinarttu vanhemman westieuroksen kaverina. Ihanan persoonallinen ja hyväsydäminen koira. Hieman jäärä ja selkeästi asioita ajatteleva. Sisällä yleensä rauhallinen tuumailija mutta ulkona saattaa mopo irrota ja lenkillä on tosi reipas mutta tottelevainen. Rakastaa syvästi omaa laumaansa ja on vieraita ja lapsia kohtaan myös ystävällinen. Tulee hyvin toimeen muiden koirien kanssa ja varsinkin tuttujen koirakavereiden kanssa mutta haluaa määräillä tilanteita 🙂 Turkiltaan helpompi kuin perus westie eikä karvaa lähde paljoa. Itse trimmailen parin viikon välein koska haluan että pysyy siistinä mutta toki vähemmälläkin selviää.
— Tiina Somero

Musta tuntuu et mun Lemmy-poika ei oo ihan rodunomaisin skotti..? Lemmy on ihan omanlainen koheltaja. Mahdottoman sosiaalinen kaikkia kohtaan, ihmisiä ja eläimiä. Ei omaa pätkääkään itsesuojeluvaistoa, jos toinen koira näyttää et suksi kuuseen ni Lemmy lähestyy et ”jos ny sit kuiteski tykkäisit musta ku mäkin tykkään susta”. Lemmy tykkää miehistä ihan hirveesti. Ihan sama mihin mennään kylään ni mamma ei oo mitään jos paikalla on joku mies. Kaikessa pitää olla mukana, isäni risti Lemmyn sauna majuriksi 😉 Riistaviettiä ei ole pätkääkään. Kahestaan ku ollaan ni illasta herkistytään ja tullaan syliin nukkumaan. Lemmy loukkaantuu kyllä mahottomasti jos yhtään hänen kustannuksellaan nauretaan. Mahottoman rakas ja päivääkään en ole rotuvalintaani katunut ❤ Ainut on että Lemmy pelkää lapsia. Pentuna tykkäs kyllä lapsistakin, mutta sit naapurin vajaa 1v poika nappas kaksin käsin parrasta kiinni. Sen jälkeen Lemmy on pelännyt lapsia ja lähtee karkuun. Mutta tämäkin ominaisuus kun on tiedossa, ni hyvin pärjäillään.
— Elisa Friman

Paikkansa pitäviä juttuja, en ole kasvattaja mutta minulla ollut skotteja kymmenisen erilaista persoonaa. Tällä hetkellä Beck ja Alli-pentu sekä hoidossa ollut kaksi pentuetta. Jos olet tehnyt päätöksen tästä rodusta, ota selvää kuka TRIMMAA; trimmaako kasvattaja vaiko joku muu ja missä? Itsekin voi tietty opetella, mutta upean näyttelytrimmin osaaminen on mielestäni vuosien työ. Trimmattu, hyvin hoidettu turkki on helppo pitää kunnossa. Ja mikäs meitä skotti-immeisiä yhdistää muu kuin tuo persoonallinen rotu. Hyvä lehti, tietty näyttelyt, sanomma toisillemme Hyvää Päivää ja samalla kyselemme kuulumisia. Näyttelyissä kilpaillaan ;sehän kait niitten tarkoitus on, mutta en ole kyllä kuullut mitään rääväsuista toisille ilkeilyä kehän ulkopuolella. Päinvastoin kannustetaan ja juhlitaan!(varsinkin tuota viimeistä). Ai niin, tämä täytyy vielä jälleen laittaa, mitä Kari Raittinen sanoi skoteista: AINUT ROTU; JOKA OSAA SILMILLÄÄN NÄYTTÄÄ KESKISORMEA!
— Reetta Pajukoski

Meillä ainakin selkeitä luonne-eroja noilla neljällä, jotka tässä tontilla pyörii, tosin jääräpäisyyttä on kaikissa. Osalla metsästysviettiä, osa on sylikoiria, osalla on aina mukavaa, joku haaveilee pääsääntöisesti, osa kuvittelee määräävänsä kaikkia ja kaikkea. Laumana tulevat hienosti yhteen. Jotkut ovat ahneita ja toisille pitää ruokaa tuputtaa. Turkeissa myös eroavaisuuksia, osalla ei koskaan mene karvat solmuun, jotkut on kammattava monta kertaa viikossa. Toki trimmaamista riittää kaikissa reilusti. Skotti on vaan niin ihana rotu, itse pidän helppona rotuna jo kokonsa, persoonallisuutensa ja tuon laumakäyttäytymisen vuoksi. Skotit on onnellisia kun joku tulee kylään, lapsi tai aikuinen. Minulla tottuneet muihin eläimiin helposti, ikävän usein karkaavat kanalaan…. ei metsästämään, mutta siellä on kanojen ruoat. Ilmoittaa kyllä vieraat pihalla, joskus vapaana juostessa haukkuu takaa-ajossa. Mutta ei turhia huutele.
— Mari Myllylä

Skoteissa parasta on persoonallinen ulkonäkö sekä luonne! Meillä on kaksi jääräpäistä mutta kilttiä leikattua poikaa, jotka rakastavat ruokaa, lunta ja vapaana juoksentelua. Lisäksi toinen on oikea vesipeto, pelastusliivien kanssa polskii. Miellyttämisenhalua herroilta ei juuri löydy, eli eivät omistajan iloksi tee asioita, vaan jos itse haluavat/saavat palkinnon. Luonnetta ja myös älyä löytyy, ja siksi ovatkin niin mainioita. Joka päivä saavat hymyn huulille touhuillaan.
— Jenni Karoliina Luukas

Meillä kaksi skottia, narttu ja sen urospentu. Varsin valloittavia pakkauksia! Oppivat ihan älyttömän nopeasti. Tarvittaessa osaavat viihdyttää itseään myös ilman ihmisseuraa. Eivät ole perskärpäsiä! 😀 Noi ei kumpikaan ole mitään jumittajia, ehkä ovat oppineet lauman muilta jäseniltä miten pysytään porukassa mukana? (belgianpaimenkoira malinois ja dogo argentino urokset noiden kahden skotin lisäksi) Arjessa varsin helppoja koiria 🙂 Rakenne kestävä, tuo urospentu leikkii ihan täysillä tuon malinoisin kanssa, niillä on ihan omat jutut keskenään.
— Minna Herrala

Ensimmäinen skotti, mutta todella ihastunut rotuun. Helppo ja mukava perhekoira. Tykkää olla kaikessa mukana, mutta kuitenkin kotioloissa todella rauhallinen. Siisti ja ei lähde karvaa. Trimmaamiseen pitää kyllä opettaa pienestä pitäen, luonnetta löytyy. Ei ehkä himolenkkeilijän kaveri, koska haluaa tehdä lenkit omaan tahtiin.
— Mia Hietanen

1½v skottiuros Ed 8v westienartun kaverina meillä.
Ed.. jumittaa joskus lenkillä, kausittaista. Onneksi on pieni rotu niin voi vaikka kantaa vesisateesta sisään. Tykkää istua ja tuijottaa jonnekin, tarkkailee ja pohtii maailmaa.
Selkeästi aamuisin/päivisin jopa väistää silitystä yrittävää kättä, pomppii aina juuri sormenpäiden ulottumattomiin. Illalla haluaa lähelle, ja jos ei valojen sammuessa ole jos sängyssä pää vatsan päällä nukkumassa niin rapsuttelee paikalle. Iltaisin suostuu myös silitykseen, ja usein kellahtaa kyljelle ja siitä selälleen että saa kunnon vatsarapsutusta.
Aamuisin tulee eteiseen tarkkailemaan töihin lähtemistä. Töistä palatessa venyttelee eteisen matolla. Westie tanssii takajaloillaan, skotti venyttelee ja pyörii jaloissa odottaen pääsyä ulos.
Aamulla ollaan tuli partakarvoissa heti kellon soidessa. Nyt ulos, miksi ei olla jo, mikä siellä vessassa maksaa, miksi pitää laittaa vaatteet kun pitäisi päästä ulos nyt nyt joko mennään hä mennään.. ja sitten väistetään hihnan laitto ihan vaan varmaan kostoksi liiasta hitaudesta :I
Kova nuuskimaan koko ison kuonon voimalla. Pinkoo sataa jäniksien ja kettujen perässä, oravat pelaavat epäreilua peliä ja pakenevat puiden korkeuksiin.
Haukkuu vähän, westie hoitaa tämän puolen. Satunnaisesti ulvoo kuin susi kuullessaan ambulanssin äänen. (Viimeksi viime yönä, kiitos herätyksestä.)
Trimmattavaa riittää.. per kerta irtoaa koiran verran karvoja mutta ei se koira tunnu pienenevän!
Ilmeikkäät kasvot; pohtiva, ilkikurinen, surullinen, vakava, leikkisä. Kaikki irtoaa jostain kulmasta.
—  Tapani Liukkonen

Ihania tottakai. ? Hyvin tulevat toimeen porukassa kun on säännöt selvät. Lapsien kanssa viihtyy. Jääriä ovat kyllä, mies sanoo pikku aaseiksi. Lenkillä jumittamisesta: Minä väitän että se on myös opettamis- ja johtajuudesta kiinni mutta myös koiran luonteesta ja rakenteesta kiinni. Meillä on toinen raskaampi rakenteinen ja luonteeltaan myös omalla tavalla laiskempi, se mennä jumputtaa kyllä muttei niin innokas hihnakävelijä. Toinen on pienempi ja sporttisempi ja menee kuin ohjus vaikka kuin pitkät lenkit. Molemmat kyllä irti menee metsässä mielellään.
Tykkää olla porukassa kyllä, eivät räksytä turhia. Mulle piti tulla vain yksi ns.huvin vuoksi. Kasvatan muita rotuja. Nyt niitä on sitte kaksi mustaa narttua * haaveilee myös vehnästä ja brindlestä *
— Piia Saarela

Minulla on ollut myös useita rotuja ja Teukkaskottini on ainutlaatuisessa lojaaliudessaan ja itsenäisessä itsenään olossa ehdoton. Nyt saattohoidossa kasvaimen takia ja tarkka kunniastaan. Uroksen kunnia on aina säilytettävä, olen oppinut.
— Maj Marianne Packalén

Neljä skottia ollut. Kaikki erilaisia. Kahdella ensimmäisellä aina nenä maassa hajuja seuraten.
Iso ego löytynyt jokaiselta. Tulee toimeen yksin tai yhdessä( itsellä ollut kaksi skottia yhdessä suurimman osaa ajasta) Joku ollut oman tiensä kulkija, toinen vahtinut emäntäänsä. Kukaan ei ole jumittanut…. Skotit lenkkeilee mielellään .
Karvan hoitoon menee aikaa tai rahaa mutta eipä ole kaikki paikat kotona karvassa..
Ilmoittaa vieraat, reviiriä tarkkaillaan . Suosittelen pelastusliivien käyttöä saaressa. Lasten kanssa tulee toimeen hyvin. Paras rotu ikinä.
— Rhea Blair